Kissa sanoo mau.

... Tai jotain sinnepäin kumminkin. Aattelin tehdä taas tämmösen turhan postauksen, ennenkun taas keksin ihan aiheen mistä kirjottaa. Tosin ehkä tauko niistä "asia-aiheista" tekee ihan terää, ettei mee jutut ihan mössöks / pakkopullaks.

Mietin että kun tossa sivussahan on mahdollista lukee miust itestäni, nii voisin (joskus) näistä karvakorvistakin tehdä omat esittelyt. Kunhan nyt ensiks saisin ton oman esittelyni tehtyä loppuun. 

Kumminkin, tää postaus taitaa karata miun omaan pieneen kissimirriin, Viiruun. Muutaman kuvankin siitä aattelin laittaa. 

Tämmönen uivelon näkönen mustavalkonen katti asustelee meillä, tommonen kääpiökokonen tytskä. Jolla on muuten yllättävän iso pää kuulemien mukaan. Ehkä sillä vaan on niin suuret aivot, tai ei ehkä vaan on! Viiru on minun pikkunen läskipää, syntyny 10.07-2006, eli tänä vuonna tulee mittariin jo 6vuotta! 

Ja on sitä pennuks luultu muutaman kerran, kun se on tommoseks pienirakenteiseks jääny. Tiedä sitten mistä johtuu tuo "sirous", roduista kenties? No ei se minnuu kyllä suuremmin kiinnosta.

Emä.  norjalainen metsäkissa / maatiaiskissa.

Isä. musta siamilainen

Kivasti periny kyllä ominaisuuksia molemmilta vanhemmiltaan, onko värityksen / ton kiitettävän karvanlähdön just emältään saanu (...) vaatteet ja joka paikka täynnä kissankarvoja! 

Rakenne on ehkä enemmänkin sitten isukilta perittyä. Tommonen hintelä / siro miukuja. Luonne on sitten ihan 50/50, siitä löytyy semmosta seikkailijan luonnetta ja haluaa hirveesti olla ihmisten lähettyvillä +tykkää nukkua mm. miun ja muutaman muun ihmisen päällä! Kyllä, se tulee ihan innoissaan nukkumaan mahan, selän, kyljen tai jopa naaman päälle. Missä asennossa sit ikinä nukkuukaan. 

Mut löytyy tosta neidistä se hienosteleva & herkkähipiäisempi puoli, ja millon se ei sitten tippaakaan halua olla muiden lähistöllä. 

Sillon se yleensä majottautuu miun sänkyyn tai vaatekaappiin kaikkien vaatteiden sekaan.  Ei siinä mitään vikaa muuten ole, mutta kun ne vaatteet tosiaan on aina sitten ihan kissankarvoissa... 

No eipä luulis olevan siinä vaiheessa kenellekään epäselvää, mikä yks karvaotus meillä ainakin asustelee! Ilkeetä vaan kun mie ite oon aavistuksen allerginen kissoille, niin menee sit aina nenä ihan totaalisesti tukkoon ja silmiä kutiaa enemmän kun laki sallii.

Pikkuvikoja nuo on, sen takia en tästä kattimatikaisesta luovu mistään hinnasta!

Että sellanen on meidän perheen pikkanen viiksekäs kisumirri. (: