Build your own life, this is my.

Nyt on ihan tajuttoman pakottava tarve päästä taas kirjottamaan tänne vähän pidemmin, kun viimeksi. Tässä nyt pitkähkön aikaa jaksanu kuunnella ihmisten arvostelua ja kuittailua miun elämästä & elämäntavoista. Mitä helvettiä, miten se ketään itseasiassa edes liikuttaa mitenkään?!

Jos nyt haluan tissutella vaikka joka päivä ja vetää pari askia (kuvainnollisesti) röökiä siin samalla, niin ei se oo keneltäkään muulta pois. Ainoostaan miulta iteltäni, eikä sen pitäisi kenenkään muun elämää pilata. Eihän?

Omatpahan on valintani, enkä oikiastaan jaksa enää edes kuunnella muiden arvostelemista. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos -menetelmällä yrittäny tässä nyt sivuuttaa näitä asioita.

Mutta pakostikin ne tulee aina kuultua ja loppupeleissä se alkaa olla jo aika vituttavaa kuunneltavaa. Kyllä sitä tuli aina alussa naureskeltua ja viitattua kintaalla.

Mut rajansa kaikella kumminkin. 

Muutenkin ärsyttää se, miten ihmiset kuvittelee tietävänsä miusta kaiken päästä varpaisiin. Kehtaavat vielä sanoa, että joo toi on se ja se on sellanen ja sellanen. Tosiasiassa nää ihmiset tietää nimen, asuinkaupugin ja oon lähteny omin lupineni kävelemään koulusta. HIENOT on tiedonlähteet perusteena sille, että tietää miusta kaiken.

Huoh, koittaisitte joskus keskittyä siihen omaan ihanaan elämään, kun ettimään miun elämästä kaikki pienimmätkin virheet. En miekää arvostele muiden elämäntapoja (ellei sitten joskus paskaa läppää tuu heitettyä kaveriporukassa), joten ois joskus ihan kiva ettei joku olis lässyttämässä kuinka pilaan elämääni ja plaaplaaplaa.

Omatpahan on virheeni, mitä oon tehny ja mitä tulen tekemään. Niistähän sitten oppii, jos ei muuten, niin sitten kantapään kautta.