Sattuuhan sadepäiviä vol. 2
♫ Hatebreed - In Ashes They Shall Reap
♫ Whitechapel - "I, Dementia"
♫ Whitechapel - Elitist Ones
♫ Korn - Blind
♫ Korn - Twisted Transistor
Vedetään taas syvään henkeä, ennenkun aletaan kirjottaan yhtään mitään.
Haluaisin sanoa, ja ajatuksena olikin, että tästä teksistä tulee oikein poikkeuksellisen kiva jne. Mutta ei, ei taaskaan yletetty siihen. Tosin faktahan se on, ei hobitit ylety korkeuksiin, tai ainakaan sinne missä on hyvä olla.
Tosin tähänhän pitäis olla jo tottunu, joka tapauksessa kaikki menee päin helvettiä. Tavalla tai toisella.
Että pieni ihminen voikaan olla tyhmä, että luuli tekevänsä yksinäisestä sielusta laumasielun. Sehän on täysin mahdotonta, miten sitä ei taas tajunnu sillon kun olis pitäny. Ehkä luulin vaan taas liikoja.
Tosin tällä kertaa asia ei menny täysin päin helvettiä omasta syystä, vaikka niin väitetäänkin joka suunnasta.
Mutta kuten jo viime jutussa sanoin, oon totaalisen väsyny kaikin puolin etten jaksa enää edes puolustaa itteäni. Jos/kun ihmiset on jo päättäny paskapuheen olevan totta, niin olkoon. Ihan miten vaan, eipä tuo jaksa edes sen suuremmin kiinnostaa.
Siinähän puhuvat, itse kuitenkin tiedän mikä homman oikea laita on. Ja kun sitä asian oikeaa laitaa ei itseltä tulla kysymään, niin eläkööt muut valheellisessa tiedossa jos se tuntuu noin hyvältä.
Onneks syyttä paskan niskaan saamiseen on tavallaan jo tottunutkin, joten antaa mennä jälleen kerran.
"𝒩ä𝓀𝓎𝓎𝓀ö 𝓋𝒶𝓁𝑜𝒶 𝓉𝓊𝓃𝓃𝑒𝓁𝒾𝓃 𝓅ää𝓈𝓈ä, 𝑒𝒾, 𝒮𝓉öö 𝑜𝓃 𝓈𝑜𝓀𝑒𝑒"
~ 𝐸𝑒𝓋𝒾𝓁 𝒮𝓉öö
Vaikka sanonkin olevani omituinen ja ehkä vähän häiriintynytkin yksinäinen sielu, tiedän että itteni mukana edelleen kulkee muutama luotettava hyeena. Se tuli vahvistettua ihan tässä parin päivän sisällä, että sentään jotkut ei käännä selkäänsä pienestä. Tai oli tilanne minkä kokonen tahansa. Tämmösiä ihmisiä arvostan tajuttoman paljon elämässäni.
Edes se pieni uskon hippunen ihmisiin säilyy takaraivossa.
Joihinkin ihmisiin voi vielä sittenkin luottaa. Vaikka joskus tuntuu siltä, ettei edes näihin ihmisiin joihin todellakin voi.
Ja tiedän, että ne ymmärtää kyllä tätä mun häiriintynyttä ajatusmaailmaa. Eikä ota itteensä, vaikka saatan joskus päin naamaa niillekin sanoa, etten oo varma voinko luottaa niihinkään.
Se on sillon vaan yks vähän synkempi päivä muiden synkkien joukossa.
Tai jos nämä hyeenat ei just sillä hetkellä jaksa mun juttuja tai seuraa, ne sentään sanoo sen päin naamaa. Eikä turpa kiinni mörköile ja katoo likeltä kuin savuna ilmaan. Mikä on saatanan typerää käytöstä aikuisilta ihmisiltä. Ei sitä niin hurja tai paha ihminen voi olla, ettei tohdi sanoo et moro ei jakseta sua nyt tmv.
Enemmän alkaa kierrokset käydä siinä vaiheessa, kun sanomatta mitään lähetään menemään. Sit ehkä ihmetellään myöhemmin, miks Jörö kyräilee ja näyttää siltä että haluais taas repiä jokasen pään irti.
Jos siis koskaan enää törmätään, itellä ei ainakaan oo syytä nähdä tämmösiä semmosen jälkeen. Pysykää omas lestissänne, niin minäkin teen ilomielin. Eipä ainakaan tuu tämmösiä tilanteita enää jatkossa.
Ei pidä sitten esittää tulevansa mun kanssa toimeen, jos ollaankin tommosia. Typerää.
Muutenkin siirryn suosiolla taas sinne pimeyteen/varjoihin kulkemaan omia polkujani. Enkä tee sitä virhettä, että poistuisin sieltä enää kenenkään takia.
Ampuisin toki avaruuteen itteni heti, jos se vaan olis mahdollista. Ehkä sinne tämmönen luonne sopis parhaiten.
Tekipä hyvää vähän purkaa mieltä taas tänne. Vaikka rehellisesti tää ei auta itteä mitenkään muuten, kun että saa ajatuksia edes 1% verran ulos omasta päästä.
Ja kai näitäkin tekstejä joku lukee, vaikkei ääneen sitä myönnäkään.
Eikä tarvitse.

Kommentit
Lähetä kommentti