Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2012.

Sunday, again this deadliest day is here.

Kuva
Juu piti nyt jättää tää viikonloppu -postaus viimetinkaan. Piti se jo päivällä tehdä mut tulikin pari muuttujaa ja pääsin nyt vasta koneen ääreen kotopuoleen tekemään tän. Viikonloppu ei ollu mikään ihmeellinen enkä oikeestaan mitään sen ihmeellisempää tehny. Muutaku tein kuolemaa kotona ja tänää kävin Heidillä poikkeemassa pienestä pakotuksesta! Vaikka ei ois tarvinnu välttämättä mennä, kun rakas toverini päätti velmuilla miu naamakirjassa sillävälin, kun olin röböllä.. Mut muuten tässä ei ookkaan tapahtunu suurempia juttuja. Vähän tossa eilen (?) tuli tehtyä pieni typerä juttu mistä en välttämättä tässä kaikkien nähden avaudu. Ehkä sen ois voinu jättää reippaasti tekemättä, mutta minkäs nyt enää asialle mahtaa! Virheitä sattuu jne, tai no voiko tätä semmoseks sanoo. Ehkä urpoin päähänpisto sitten moneen viikkoon, tälle tullaan nauramaan joskus vielä räkäsesti. Ainakin haluan toivoa niin...  Anteeks miun oli ihan pakon pakko laittaa tää tänne! Koska mie oon nyt iha

Darrakoeran aamuviilikset.

Kuva
Tähän ei oikeen voi sanoo enää muuta ku että tervemenoo ja soronoo . Perjantain aamuavautuminen, jos näin vois sen sanoo. 

This week looks the same, as last week.

Kuva
Ajattelin nyt sitten rustata jotain normaalihkompaa tekstiä tähän väliin. Tiistai on parin tunnin päästä ohi, mut tää viikko näyttää pahasti samalta kun viimevko. En oo saanu mitään aikaseks, kun lojunu osissa himassa ja tehny näitä elämääkin turhempia postauksia. Kun ei silleen vaan kiinnosta yhtään mikään suoraansanottuna, ei ihmiset / kaverit tmv. Haluan vaan olla omissa oloissani loitommalla muista. Muuten miulla ehkä menee ihan semihyvin, ei mitään sen suurempia asioita oo tielle tullu, toistaseks. Öitä oon valvonu ja kahvia kitannu röbön kera ihan kiitettävästi, erijännästi sitä jaksaa valvoo ja valvoo. Etenkin tossa viimeyönä tuli Saminkans ( kurkkaa Samin blogiin !) kovat keskustelut WWE'stä. Kyllä siitä sit loppujenlopuks aika häirintynyttä tuli, mikä ei tosin oo minkäänlainen yllätys! Välillä saa mennä vähän jutut överiks, eikai sitä nyt politiikastakaan puhuta aamuyöllä? Tai no en mie ainakaan, kun en siitä hölkkäsenpöläystä tiedä. Kaippa tää näinkin suju

W W E = ♥ !

Kuva
Juu totta se on, WWE on suuri henki ja elämä. No ei nyt sentään mutta parhauttahan tuo on kokonaisuudessaan. Ja löytyyhän sieltä tietenkin sitä pientä silmäniloa tottakai, kun osaa silmiään vähän avata. Pienenä vinkkinä vaan. Te joiden mielestä tää on yhtä höpönpöppöö, niin se on teidän mielipiteenne ja miulla on omani. Tätä ei tarvi lukea, jos ei tykkää lihaksikkaista miehistä  kiehnäämässä   toisiaan näin erijännästi sanottuna. (; Mutta onhan tota WWE'tä tullu katottua ihan pikkupikkutyttelistä asti, kiitos vaan rakkaalle isoveljelle joka halus aina miun kans sitä kattoa kun subilta tuli. Ainiin joo ja leikittiin aina noita painijoita, tai no Allu viskeli minnuu ympäriinsä ja olin ihan menossa mukana. Huisaa se oli, vaikka mutsi kattos vierestä ihan kauhuissaan että "lopettakaa jo, kohta sattuu". Välillä tosiaan sattu ja tapahtu mut ei sille voinu ku nauraa paskasesti ja uudestaan. :D Ottaen huomioon että Allu raahas minnuu ympäri kämppää nii että selkä ja kyyn

Video hämärän rajalla.

Kuva
Juu eli äänestyksen lopputulos oli, että videopostaus joten sellasen te sitten saitte. Ei hajuakaan miten tästä tuli näin pitkä, ehkä sen takia et jaksoin jauhaa sitä puutaheinää paskaa ja änkyttää/sönköttää siinä samalla. Pari asiaa pakko korjata mitä näköjään sekoilin: 1. Meillä ei oo 5lemmikkiä, vaan 4.  2. Mie en kaiva nenää tossa, vaan pidän kättä tolleen aina ku rupee ahdistaan... :''D 3. Ysiä kävin siis viimevuonn a sen 2(?) viikkoo, eli tänä vuonna en kertaakaan oo tuol ollu. :D Yhteen videon kohtaan: "Eikä mulla, mulla on kyllä" Eli suomeks, ei oo.

Kissa sanoo mau.

Kuva
... Tai jotain sinnepäin kumminkin. Aattelin tehdä taas tämmösen turhan postauksen, ennenkun taas keksin ihan aiheen mistä kirjottaa. Tosin ehkä tauko niistä "asia-aiheista" tekee ihan terää, ettei mee jutut ihan mössöks / pakkopullaks. Mietin että kun tossa sivussahan on mahdollista lukee miust itestäni, nii voisin (joskus)   näistä karvakorvistakin tehdä omat esittelyt. Kunhan nyt ensiks saisin ton oman esittelyni tehtyä loppuun.  Kumminkin, tää postaus taitaa karata miun omaan pieneen kissimirriin, Viiruun. Muutaman kuvankin siitä aattelin laittaa.  Tämmönen uivelon näkönen mustavalkonen katti asustelee meillä, tommonen kääpiökokonen tytskä. Jolla on muuten yllättävän iso pää kuulemien mukaan. Ehkä sillä vaan on niin suuret aivot, tai ei ehkä vaan on! Viiru on minun pikkunen läskipää, syntyny 10.07-2006 , eli tänä vuonna tulee mittariin jo 6vuotta!  Ja on sitä pennuks luultu muutaman kerran, kun se on tommoseks pienirakenteiseks jääny. Tie

Ensimmäinen viedopostaus.

Kuva
Tiistain biisu: Deathstars - New Dead Nation Miulta odotettiin myöskin videopostausta ja tämmönen siitä sitten tuli. Pahottelen että tuolla nyt on vähän jotain ylimäärästä näkyvillä, mutten sit hiffannu niitä jemmaan laittaa videon ajaks. ^^ Ja tämähän on miun ensimmäinen video täällä, pientä ja vähän suurempaa takkuilua tossa puheessahan on havaittavissa. Ihan en tainnu jäätyä, mutta ei ollu kaukana. :D Kiitos koiralle, joka varasti melkeimpä koko shown. ♥

Monday, f*ck you.

Kuva
Tää maanantai on ollu ihan tajuttoman tylsä ja hidastemponen, ajatella et toi kello on vasta  kaheksan illalla.. Ja mie oon vaan liki koko päivän lahnannu himassa, mitä nyt aamupvästä kävin vanhalla koululla aiheuttamassa pahennusta. Tai no oikeestaan röökit siel kävin muutaman kaverinkans polttamassa ja hiivin siitä sit taas himaan. Melko laiska oon, pakko myöntää. Koko päivän oon tota kameraa taas kiusannu ja tähän postaukseen tulee ihan hemmetisti kuvia, toivonmukaan joku teistä jaksaa ne kattoa jotenkuten. Vähän nuihin koruihin viitaten nuita kuvia tulee +muutama kuva löytyy blogin kirjottelijastakin. Ja aihe-ehdotukset on aina tervetulleita, mistä voisin sit tän jälkeen vaikka kirjotella. Tarviin vaan sen yhden pienenkin aiheen, mutta nyt näyttää lyövän pää niin tyhjää että oksat pois. Tosin ehkä voi olla ihan jees laittaa näitä "diipadaapa" -juttuja tänne, ettei aina oo niin vakavaa tekstiä tulossa. Välillä pitää vähän höllätä niidenkin kanssa, ettei ihan

Kyselytuokion vastaukset

Kuva
Nyt on kyselytuokio saatu päätökseen ja yllätyin kuinka paljon nuita kysymyksiä loppujenlopuks tulikaan. Veikkasin ensin 1-2'hta kysymystä, mutta oho niitä tulikin kourallinen enemmän! Nytpä ainakin voin joskus myöhemmin pistää uuden kyselytuokion tmv. tulille, kun tätä piskuista blogia seuraa enempikin väkeä. (: Kiitokset myös muutamalle, jolta irtosi palautetta blogia kohtaan, ihan mahtavaa että tästäkin tykkäillään! Empä näköjään ihan turhaan näitä tekstejä kirjoittele. Mutta jos vaikka itse asiaan, eli niihin tulleisiin kysymyksiin rupean tässä samalla vastailemaan. Ja kuten lupasin, mie vastaan ihan jokaseen! Ihan kivoja kysymyksiä tuli ja yritänkin vastailla niihin enemmän kuin parilla sanalla! Huomaa, yritän . Mitä on Ortonin pöksyissä? - Veikkaisin että ihan mela siellä on, ellen ihan väärin oo ymmärtäny. En oo päässy henkilökohtasesti ottamaan asiasta selvää. Kauan oot kuunnellu mm. Rammsteinia? Onko niiden vetämät keikat hyviä? - Oon kuunnellu kunnolla

Kyselytuokio

Kuva
Ennenhän tänne miun blogiini ei pystyny tekstien lomaan jättämään kommenteja, mutta sillepä tuli sitten muutos! Elikkäs nyt voitta lukijat jättää kommentinne, myös ne joilla ei ole google tmv. tiliä. (:   Itse asiaan kumminkin, tämän pienen päätöksen jälkeen ajattelin väsätä tämmösen pienen kyselypostauksen, mihin seuraavassa postauksessa sitten vastailen. Sana on vapaa ja lukijat saatte kysyä melkeimpä ihan mitä vaan mieleen tulee!

Everyone makes mistakes.

Kuva
Slipknot - Black Heart Halusin nostaa kissan pöydälle, koska en keksiny mitään muuta kirjottamisen aihetta tähän hätään. Kunhan vaan pääsin kirjottaan jotain schaissee tännekin, niin saan sen oman pienenpienen mielenrauhan. Jokanen meistä tekee elämänsä aikana virheitä, toiset pieniä ja toiset sitten vähän isompia. Jotkut myöntää mokanneensa, jotkut ei anna periks millään hinnalla.  Joskus virheet voidaan korjata, mutta niitä ei voi koskaan jättää tekemättä ellei joku keksi sitä perhanan aikakonetta, millä pääsis ajassa taaksepäin. Mut joskus tehdään virheitä, joita ei korjaa mikään. Ne jää aina tonne takaraivoon ja yhdeks kappaleeks elämänkirjassa. Se on vaan elämää, tuskimpa kenenkään polku on pelkällä ruusuilla tanssimista. Tai sitten ne osaa piilottaa / salata vastoinkäymisensä helvetin hyvin ja esittää aina iloista ja kaikkien rakastamaa, täydellistä persoonaa.  Eihän se nyt niin voi mennä? Mitä täällä mitään oppii, jos ei tee virheen virhettä?  Mi

One story: School bullied.

Ei tää varsinaisen tarinan muodossa oo, mutta parempaa otsikointia en sitten tälle keksinytkään. Mie itse en voi missään määritteessä sietää koulukiusaamista, oli se henkistä tai fyysistä - se on aina samanlailla väärin. Ehkä te kiusaajat saatte siitä jonkinlaisia kiksejä polkemalla muita maahan, vaikka taidatte ite olla säälittäviä raukkoja päästä varpaisiin. Kohotatte egoonne mitä raukkamaisimmalla tavalla? Onko siinä jotain hienoo, tehdä toisen koulun käynnistä helvettiä? Mitä jos teille itelle tehtäis näin, oisko se sillon hienoo? Tuskimpa paljoo sillon naurattais.. Mie jos kuka tiedän mitä se koulukiusattuna oleminen on. Enkä tarkota mitään pientä nälvimistä pari kuukautta. Vaan ihan oikeesti henkistä ja fyysistä koulukiusaamista 2. luokasta 7. luokan alkuun (eli n. 5vuotta sitä paskaa niskaan). Olihan ne vuodet yhtä piinaa, mutta jollain ihmeen konstilla vaan jaksoin niellä sitä kuraa vuodesta toiseen uudestaan ja uudestaan. Kyllähän se jätti arvet sillon ja ihan varmaa

♪ Somebody help me see I’m running blind.

Kuva
Slipknot - Dead Memories . Joku muukin on väsyny? Tiistai oli vähän sellanen ja tällanen, tai no tarkemminottaen aika kakspiippunen. Tää ahdistus / vitutus on nyt synkkänä pilvenä leijunu vajaat 2viikkoo pään päällä, eikä näköjään oo lähdössä minnekään. Aamulla / aamupäivällä oli poikkeuksellisen hyvä fiilis, mut siihen se sitten jäikin. Entiiä, vituttaako tää elämäntilanne vai nää puihin menneet ihmissuhteet. Mahdollisesti kumpikin, mutta näköjään en saa aikaseks tehtyä kummallekaan mitään. Eli palan sitten helvetissä näiden asioiden kanssa ja kannan taakan selässäni. Itteeni saan näistä KIN syyttää ilmanmuuta, en voi muuta väittääkään. Pari kuukautta sitten meni vielä yllättävän hyvin, mutta parin takapakin jälkeen jumahdin vaan nysväämään kotiin, siitä tuli taas tapa. Ongelma onkin (jälleen) toi ulos lähteminen, ihmisten pelkkä katse tuntuu tuijottamiselta ja saa ahdistuksenpartaalle. Oon taas itteni kanssa ihan alussa, vittu!  Mut joo se siitä aiheesta, jos nyt yritän