☠ Lucifer's left hand ☠

Huhheijakkaa, että on suoraansanottuna ollu jo tähänkin mennessä menorikas viikko. En oikeen tiedä et hirvittääkö vai jännittääkö odottaa mitä vielä olis luvassa. Julle on kyllä ollu nii liikkuvaa sorttia, ettei paikallaan oo oikeestaan kerenny pysyyn olleskaan. Ehkä silleen vähän vaan pitäis pysähtyä, mutta kun ei millään malttais. On tullu oltua taas enemmän ja vähemmän huikkapäällä, huonommassa ja paremmassa porukassa. Tai no nyt sitä on kyllä ollu yllättävän hyvässä porukassa, että alta pois! Maanantaikin meni niin kivasti, kun pääsi himasta taas pois nyhväämästä hyvän pienen porukan kanssa. Ja pakko sanoo, että (vaikkakaan ei millään parhaimmalla tavalla) on sitä vähän taas sosiaalisemmakskin jo itteensä saanu revittyä. :) Oon vähän laiskalla päällä enkä jaksa kirjottaa mitään kauheempaa romaania. Tullu eilen aamulla herättyä niin pirun aikaseen ja suunnistettua sinne sun tänne heti aamusta. Nyt kello on jotain vähän päälle 2 yöllä ja voisin sanoo ihan just kohta nukaht

Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi. Tässä nyt kun olen facebookissa (yllätys) jumitellut päivät pitkät ja huomasin sitten Saksanpaimenkoirat -yhteisössä tämmöisen julkaisun. Mikä pisti miettimään, miten ihminen voi tosiaan olla niin kylmäsydäminen ja julma eläintä kohtaan? Toki vahinkotörmäyksiähän sattuu enemmän kuin sormia on yhteensä, mutta luulisihan nyt ainakin kuskin huomaavan, että autoon törmäsi isompi otus. Jos ei asia muutoin liikuta, niin miksei sitä voi vaikka edes käydä katsomassa miten kävi ja ilmoittaa asiasta eteempäin? Mutta ei, kuten tässäkin tapauksessa - paikalta on poistuttu viileästi ja vähin äänin. Ja annettu koiran jäädä kitumaan ojan penkkaan oman onnensa nojaan. Vaikka ei koirista tykkäisi sitten yhtään, niin ei se paljoa vaadi käydä katsomassa törmäyksen seuraukset. Ajatellen että koira on todellakin ollut jonkun / joidenkin rakas lemmikki ja perheenjäsen, mistä on ollut tajuttoman suuri huoli. Haluaisin vain tietää siihen asiaan vastauksen, m