☠ Lucifer's left hand ☠

Uusi vuosi, uudet kujeet -sanotaan. "Nyt on pienen ihmisen pienet askeleet raskaat, voi äiti kun mä olen väsyny. Väsyny suremaan." Eikös se ookin se jokaisena vuonna vähän sama ja kulunu, mutta silti usein kuultu ja käytetty lausahdus. Itsehän en oo sitä käyttäny oikeestaan... No enpä edes jaksa laskee kuinka monta vuotta siitä on, kai joskus ihan vaahtosammuttimen kokosena nappulana, puhutaan siis jostain ala-asteiästä. Koska nappulahan vielä 21-vuotias iällisesti on, vai? Halusin vaan kirjottaa, kun mulla on aikaa ja kun mä nyt jaksan ja haluan purkaa ajatuksia tänne blogiinkin. Tällä kertaa en pura asioita pelkästään teille, vaan näistä on kuullut kourallinenkin läheisiä, eritoten oma äiti . En varmaan pystyis kirjottaankaan tällä kertaa tätä tänne, jos en olis saanu muutamaa päivää käydä läpi asiaa itekseni ja puhua kasvotusten muutamien ihmisten kanssa. Teksti on lyhyt muihin nähden, mutta varmasti kertoo kaiken olennaisen siinä, Toissapäivänä, ystävänpäivänä k

Otsikkohan kertoo kaiken olennaisen, nyt blogissa esiintyy kokonaisen postauksen verran huushollissa asuvat maukuvat viiksivallut, Viiru ja Noomi. VIIRU Syntynyt. 10.07-2006 Muita nimityksiä: Virus, Vöör, Perkele, Lucifer & Mustasurma. Itämainen lyhytkarva x musta siamilainen / maatiaiskissa  ♀ Väritykseltään mustavalkoinen "Viiru, mitenhän tämän luonnekuvauksen meidän vanhuksesta aloittaisi. Sanottakoon että tämä katti on vallan värikäs persoona ja erittäin ailahtelevainen luonne. Välillä ei edes tiedä, onko kissa hyvällä ja milloin huonolla tuulella. Tai sitten hyväntuulisuus muuttuu sadasosa-sekunnis huonotuulisuudeksi ja toisinpäin. Tästä huolimatta Viiru on ihan uskomattoman hellyydenkipeä ja ihmisläheinen otus, jos ei muuten niin väkisin täytyy ängetä syliin kun ihminen istuu /tai makoilee. Ja sylissä on kaikkein paras olla, välillä tuo ei meinaa edes lähteä millään poiskaan, vaikka itse ei enää kissaa sylissä jaksaisi pitää. Nirso , pakko han painottaa tätä s